Mun piti postailla nyt viikonloppuna vähän vaikka ja mitä, mutta olin liian väsynyt (lue: supernatural), niin en jaksanutkaan. Tälläistä tää on kun pääsi vihdoinkin sen teinirajan yli ja pitää ruveta leikkiin aikuisten. Syntymäpäivänäni (oikeestaan seuraavana päivänä, mutta siis juhlissani kuitenkin) mulla tuli kauhee masennus siinä vaiheessa ku porukkaa alko lähtee ja tuli vaan sellanen yksinäinen olo ja tajusin, että nää oli luultavasti mun viimeiset superawesome bileet, ja että mun elämä ei enää koskaan tuu olee samanlaista - helppoo ja mukavaa, ja että mun pitäis ruveta tekeen aikuisten juttuja.
Joten, nyt se sitten alkaa. Laitoin Visa kortin hakemukseen koska electron on mun mielestä sellanen lasten kortti joka ei toimi missää muualla ku ruokakaupassa (ok ei nyt ihan mut esim netissä visa kortti on kätevämpi). Siis luottokorttiahan en vielä saa, koska oon niin työtön, mutta ihan hyvä vaan, enpähän elä yli varojeni. Halusin myös tilata cosplay peruukin nyt kun se oli tarjouksessa, mutta halusin tilata kerrankin itse! Yleensä oon vaan nakannu koneen iskälle ja käskeny tilaamaan, mutta tällä kertaa tein oman ebay tilin ja paypalin ja maksoin ihan ite. Jes!
Ja sitten maanantaina luultavasti mennään katsomaan mulle asuntoa, koska onhan se jo noloa asua kotona 20 vuotiaana ku oma pikkuvelikin muuttaa pois. Lisäksi mulla menee hermot täällä kun joudun päivästä toiseen kuunteleen käskyjä ja moralisointia enkä jaksa enää. Haluisin ehkä itekin päättää mitä saan tehdä ja mitä en, kiitos vain.
Mulla on nyt jostain syystä ihan järkyttävä flunssa. Okei, ees oo paha, mutta mulla on kurkku tosi kipeä ja hengittäminen on vaikeeta enkä pysty syömään kunnolla niin elän sit makaronilla ja vanukkailla.
Oon myös yrittäny saada töitä, ja yhdessä paikassa oltiin jopa kiinnostuneitakin, mutta koska olen EHKÄ opiskelija niin ei ne halunnukkaan. Sanoivat vaan että kysy uuestaan jos et saa koulupaikkaa, mutta tuskimpa niillä nyt on enää sitä paikkaa silloin. Saan nimittäin tietää vasta joskus 5.8 jälkeen pääsenkö sinne kouluun vai en.
Ja jos pääsen tosiaan sinne kouluun niin ihanaa, mulla ei oo enää mitää huolia! Koulun loputtua parin vuoden päästä voin vihdoinkin hakea elokuvakouluun britteihin ja life is good.
Älä huoli, tulee niitä superawesome-bileitä vielä vanhemmillakin ;) Mä ajattelen kyllä usein, että ollapa kakskymppinen, mutta oon mieleltäni monissa asioissa niin teini ja kakara, että en mä ainakaan "vanha" ole :D
VastaaPoistaJa ei oo noloa asua kakskymppisenä kotona, mua itteeni harmittaa etten pystynyt erään henkilön takia asumaan pidempään kun just ja just 18-vuotiaaks. Olisin mielelläni ollu äidin helmoissa pidempäänkin.
Onnittelut kakskymppiselle!
Haha, toivottavasti :D Jes, kannattaa olla. Alkaa joskus vähän ärsyttämään kun monet mua nuoremmatkin käyttäytyy niin "aikuismaisesti", puhuvat vaan parisuhteista ja koulusta ja työelämästä, kun itse käyttäydyn vielä niin kuin 16 vuotias ja enemmän mua kiinnostais puhuu elämästä ja unelmista ja pikkuponeista.
PoistaAijaa, ikävä juttu. :( Noh, itellä taas alkaa mennä hermot vanhempien kanssa - vaikka heitä kovasti kunnioitan ja rakastan - kun he eivät vaan ymmärrä, että en ole enää pikkulapsi. Tämän takia riitaannumme aivan liian monta kertaa päivässä enkä todellakaan jaksais riidellä. :I
Ah, kiitos kovasti ❤