Wonderland.

Tässä aikani kuluksi on tullut ajateltua kaikenlaista p*skaa. Ja tosiaan, heräsin tänään 5:30 ihan vaan sen takii et kerkeisin kaheksaksi kouluun kun eilen nukuin koulun ohi, mutta sitten tajusin vasta että mulla alkaakin kymmeneltä koulu joten jep. No en saa enää unta niin rupeen ajatteliaksi.

Mulla on ollu tosiaan tää vuosi hirveetä stressiä koulusta. Mun pitää joka ikinen päivä miettii että miksi ees käyn sitä koulua. Mun koulumatka on siis reilu 80km yhteen suuntaan, jonka kuljen joka päivä - tai no, aina kun jaksan sinne mennä - mulla ei oo yhtään kavereita siellä enään, mua ei kiinnosta yksikään aine siellä, en tykkää yhtään myöskään koko paikkakunnasta koska siellä on aina kylmempi kuin Oulussa ja talvisin siellä on aina enemmän lunta niin että lumikengät ois hyvä hankkia ja siis toisin sanoen mulla ei oo mitään syytä miksi jaksaisin herätä ja raahata perseeni kylmään bussiin joka ikinen aamu.

Mulla on oikeastaan vaan muutama, ei enään niin vahva syy mikä pakottaa mut sinne.

1. Mun vanhemmat pakottaa
2. Haluan työssäoppimaan ulkomaille
3. On mun viimeinen vuosi ja oikeastaan enään 3 kuukautta koulua jäljellä.
4. Haluan valmistua.

 Siinä nyt mun syyt joihin kaikkiin löytyy omat miinuksensa.

1. Ei mun vanhempien pitäis päättää mun koulunkäynnistä, mun pitäis saaha tehä omat päätökset.
2. On hyvin mahdollista, että en pääse mihinkään, tai että en tykkääkään olla alan töissä.
3. Mulla on liian paljon tekemistä sisällytettynä tuohon kolmeen kuukauteen.
4. En ees halua valmistua kyseiseen ammattiin. 

 Mä en tajua mitä aattelin mennessäni tuohon kouluun. Mulla ei oo ikinä aiemmin ollu stressiä yhtään mistään. Mun ois varmaan kannattanu pitää vaan välivuosi ja miettiä rauhassa mitä haluun elämältäni. Onhan mun velikin jo 18 eikä käy koulussa.

Tästä tulee mieleen yks meidän äikäntunnin oppilaan essee jossa kerrottiin just tästä, et miksi ihmiset tekevät asioita mistä eivät edes tykkää?

Oon yleensä pyrkinyt  tekemään vain asioita joista tulee hyvä olo ja joista nautin, mutta ilmeisesti jossain kohtaan on mennyt sitten vikaan. Itse asiassa, asiat joista nyt nautin on koulusta lintsaaminen ja tehtävien tekemättä jättö, jotka on muiden silmissä erittäin huonoja asioita.

Mun pitäis vaan saada itelleni joku ilo siihen koulunkäyntiinkin niin ehkä se sitten alkais sujumaan. Mutta mistä mä sellasen revin?
Ehkä alan käyttää huumeita tai vetämään aamukännit niin kaikki on hauskempaa?

Tai ehkä kasvan aikuiseksi ja musta tulee vaan masentunu ja ilkee enkä nauti enään mistään.
Tai ehkä pyydän sairaslomaa ja yritän saada eka just mainistemani ilon koulunkäyntiin hommattua ja jatkan sitten. Mun valmistuminen tosin pitkittyy, mutta eikö kesäisinkin voi käydä koulua? Talvisin mulla on tuo pakkanen jota en vaan kestä ja yleensä tuolla on aina -30 astetta. Ehkä voisin sopia jotain että valmistuisin syksyllä?

Ehkä saan sittenkin asiat selvitettyä vähemmän tuskallisesti... Riippuu ihan haluaako mun koulu kiduttaa mua tahallaan vai antaa mun tehdä asiat kivuttomammin.

This is how I fall.