Running Away From Reality

Päätin viimeviikolla torstai-iltana lähtä Helsinkiin. Mulla ois ollu perjantaina koulua ja koekin, mutta en luultavasti pääse edes koko koulua läpi niin samapa kai tuo. Vein siis koiran hoitoon, pakkasin kamat ja hyppäsin aamulla 6:30 lähtevään junaan.

Ei ollut kyllä helppo päätös! Mulla on rahat vähän tiukilla (tällä hetkellä vaan joku parikymppiä tilillä) ja koiralle hoitopaikan löytäminen ei oo niin helppo asia. Sitten piti vielä miettii miten saan itteni juna-asemalle.
Onneksi kaikki järjestyi - ajoin kämpille yöksi ja siitä aamulla vein auton bussiasemalle parkkiin. Ihan hyvä, että mulla oli auto matkassa, koska yön aikana oli tullu ihan kamalasti lunta ja oli liukasta ja pyrytti yhä. Vaikka mulla nyt ei ookkaa ku joku 500 metrii sinne juna-asemalle. Mut bussiasemalta on se 200m ja puolet siitä on sillan alla. Ja onnistuin kerran liukastumaankin sillä lyhkäsellä matkalla - jos oisin kämpiltä lähteny kävelee niin oisin varmaan vyöryny sinne junaan.

Junamatka meni kivasti, kattelin star trekiä ja doctor whota. Helsingissä sit vietiin kamat Niken luo, laittauduttiin vähän ja lähettiin syömää korealaista!

bibimbapia ja kasvis bataattinuudeleita. tästä tulee kyl mun vakiotilaus. nam! 

Mentiin sen jälkeen vähä shoppailee ja mentiin ihmettelee hobitti leffan lippujenmyynnin jonoa. Löydettiin sieltä serkkumme joka oli siellä jo toista yötä jonottamassa. Huh huh! Se oli tosin ihan siellä jonon alkupäässä et hyvä juttu!
Mentiin sit vielä vähän enemmän laittautuu ja jatkettiin siitä sitten illan päätapahtumaan, eli DTM:n L-World bileisiin.

Päätin olla juomatta paljoa, mutta kyllähän sitä tuli kaljan juonti haaste ja jaettu viinipullo selvän illan tielle. Noh, olin kuitenkin sen verran selvin päin, että tupakkakaan ei maistunut kuin vasta ihan loppuillasta. Nikellä tosin meni vähän kovempaa ja jouduin hoitamaan sitten raukkaa...

Lauantai aamuna syötiin aamupalaa varmaan kolmeen asti (herättiin tosin vasta 12 maissa) ja katselin star trekiä (jonka takia mulla ei oo mitään hajua mitä nikke teki). Lähdin sitten yksin vielä shoppailemaan tiimarin kautta tigeriin ja koska meillä meni Niken kanssa vähän sukset ristiin niin en jaksanu kattoo mun puhelinta. Mutta silti yhtäkkiä Nikke ilmesty sinne - oikeesti miten se osaakin lukee mun ajatukset ja olinpaikan? :o

Tuli vähän shoppailtuu sit tigerissä 60e eestä... Hups.

Mentiin sitten meiän serkulle syömään ja pelaan LOTR legoa xboxilla. Vaikka en osaa pelatakaan xboxilla niin tuota oli yllättävän kiva pelata, etenki ku eläydyttiin niin hyvin hahmoihin. Etenkin silloin kun pelasin Aragornilla.

Sunnuntaina sit lähin yhden junalla takaisin Ouluun päin ja arvatkaa millanen yllätys mua ootti parkkipaikalla...

It's a car made of snow! Or a snow made of car...?

 Oikeesti, mulla kesti about puoltuntii putsata tuo. Ihan järkyttävää. Etenkin ku tuun jostain helsingistä, missä ei oo lunta ja on päivisin jopa ihan lämmintä. Mä en oikeesti oo mikään lumen fani. Menis jo pois. Musta joulu on ihan ok.

Tän hetkisiä fiiliksiä on UUUUGHHH. Kävin eilen pitkästä aikaa jumpassa ja mulla karkas vähän mopo käsistä ja vedin ihan täysillä kaikki liikkeet koska oli niin kivaa ja arvatkaa vaan kostautuuko se sitten seuraavana päivänä venyttelyistä huolimatta? Kyllä. Multa pääsee sellasii tuskan ähkäsyjä aina ku liikun. Mun reidet on ihan räjähdyspisteessä ja yläselkää jumittaa. Mutta on tää silti ihan helvetin hyvä fiilis! :---) Huomenna uudestaan!

Mulla on myös huomenna kouluterkkari ja mua ahistaa se ihan hirveesti. Mun piti täyttää sinne tollanen esitietolomake (jes en oo alkkis!) ja mulla on lukemat vähän turhankin korkeella ton mieliala testin mukaan... Mä oon jo niin kyllästynyt turhiin kysymyksiin kuten "no mikäs sua niin masentaa?". Mutta toivottavasti saan tätä myötä itseni lääkärille uusimmaan mun melatoniini reseptin koska kaksi pilleriä enään jäljellä!

Hyvää yötä!

This is Halloween~ Halloween, Halloween! Halloween, Halloween! Dudududududu Dum.

Ei kyllä ole enää Halloween, mutta se oli enkä kerennyt vielä hehkuttamaan siitä. :(

Pidin pienimuotoiset SATAN WALKS ON EARTH 666 bileet mun kämpässä ja sinne ilmesty muutama kiva ihminen hienosti pukeutuneena.

Parin kaverin kanssa sitten koristeltiin kämppää ja onneksi kaikki osti sitten ruokaa&juomaa ja kertakäyttöastioita ja muuta kivaa niin ei jouduttu syömään pelkkiä luumuja ja valkosipulia. Itse tosiaan en kerennyt käymään kaupassa arkena ja lauantaina oli sitten kaupat kiinni ja jääkaappi ammotti tyhjyyttään... Onneksi mulla on viinakaappi enkä juo niin paljoa niin jotai oli sentään itelläkin tarjota. Ja sitten niitä luumuja joita mun porukat oli raahannu mulle joskus.

Mel and Nage as Cheshire Cat and Mad Hatter

Syötiin, juotiin, rupateltiin ja pelattiin juomapelejä. Ainiin, ostin tosiaan aiemmin jokamaun rakeita niin kulhollinen niitä kiersi ringissä ja maisteltiin niitä ja yritettiin arvata makuja. Aika turhan paljon tuli ihan ok makusia. Paitsi Nagelle tuli ihan ekana korvavaikun makuinen. Ja Melille tuli lopussa oksennuksen makuinen. Haha. Itse sain yhdessä vaiheessa jonkun pesuaineelle maistuvan ja sain siitä ihanan migreenin alun. Tiiäkkö sellasen päänsäryn joka ei kuitenkaan häiritse elämistä vaan se vaanii jossain siellä reunalla valmiina hyökkämään.

 Loppuillasta ku porukka oli vähentyny niin jatkettiin sitten baariin. Siellä vähän tequilaa naamaan ja ostettiin myös mangodrinkki joka oli oikeestikin maailman parasta.
Oltiin baarissa tunti-pari ja mentiin sitten hakee känkky pitsaa. Siellä sitten tuli sellanen fiilis että ei vitsi, ei mikään kyl mee alas, niin pakattiin pizzat mukaan ja mentiin sit mun luo syömään (siellä oli limukkaa). Otettiin Katiskan kanssa hissi mun ensimmäisen kerroksen asuntoon jostain syystä ja heitettiin niin kovaa läppää että kierin siinä hissin eessä maassa. Hauskin juttu oli, että meillä oli kaikilla hyvä humala. Sellanen, että kukaan ei aiheuta mitään draamaa, kukaan ei käsitä mitään väärin, kaikilla on kivaa eikä ketään okseta.
Mutta mulla oli vaikeuksia silti sen pitsan kaa, mut söin nyt sen pari palaa ja menin sitten nukkumaan.

The kashew company aka katiska and hewwo.

Aamulla kun heräsin, se migreeni oli hyökänny sitten mun kimppuun ja oikeestikkin pienikin liike tuntu siltä että mun pää posahtaa ihan just. Tietenkin alkoholilla oli varmaan osuutta asiaan, mutta yleensä mulle tulee päänsäryt helposti jonkun voimakkaan hajun (tässä tapauksessa maun joka maistu hajulta) tai valon vaikutuksesta. Eikä ees välttämättä heti vaan vaikka just seuraavana päivänä.

Mutta oikeesti, kerrankin oli tosi kivat bileet ilman mitään draamaa ja kaikilla oli mukavaa. Paitsi aamulla.

löysin vaan yhen kuvan mun "lookista". meikit poskella ja hiukset takussa oottamassa pizzaa. 

ps. olin niin broke et mulla ei ollu varaa hommata mitää kunnon asua/materiaaleja asuun niin olin sit Aliisa Muumeista. 

STUCK IN NEVERLAND

Oon miettiny jo pitkään blogin uudistamista ja nyt se sitten tapahtuu. Mua ei oo kiinnostanu tää blogi enää pitkään aikaan, enkä sen takia oo vaivautunu tänne mitään kirjottelemaankaan. Tuntuu, että tää blogi kertoo enemmän fantasia minästä, joten back to reality. Voikohan noin ees sanoa kun uuden blogin nimeksi tulee Stuck In Neverland...

Ei tähän nyt mitään muuta. Blogi säilyy, tekstit säilyy - nimi ja tyyli vaan muuttuu. :--)

Sweet Dreams

Onko teillä ollu koskaan toistuvia unia? Tiettyjä tekemisiä tai kuvioita useimmissa unissasi? Itselläni on. Vaikka en yleensä muistakaan suurinta osaa unistani, ei ole kuitenkaan helppoa unohtaa useina öinä toistuvia asioita. Tässä kaikkein yleisimmät kuviot unissani.


Juokseminen

Näen usein unta, että juoksen. Joko paikasta paikkaan, tai ihan huvikseni. Silloin tällöin minua jahdataan. Mutta yleensä vain juoksen. Juoksen pitkiä matkoja, juoksen lujaa ja pysähtymättä. Ja se tuntuu niin hyvältä. Oikeassa elämässähän en pysty juoksemaan kunnolla, koska mun nivelet rasittuu ja sitten en psyty edes kävelemään vähään aikaan. Tykkään silti juosta. Yhdessäkin unessa juoksin jonnekin Syötteelle ja takaisin. Sellainen mukava päiväreissu. Joskus mulla on joku kaveri mukana. Ja me vaan juostaan. Ja se on kivaa.

Äänetön huuto

Kaikkein ahdistavimpia uniani on ne, joissa yritän huutaa - yleensä apua - mutta vaikka kuinka pinnistelen ja ponnistelen mun kurkusta ei lähde pihaustakaan. Ja mua vaan niin raivostuttaa. Ja ahistaa. Ehkä se pelottaa mua kaikkein eniten. Se, että kun oikeesti tarviin apua niin kukaan ei kuule mua. Tai sitten mun mieli yrittää huutaa apua, mut mä en kuuntele sitä. 


Joku muu

Myös useissa mun unissa en oo itseni. Siis ihan fyysisesti, että henkisesti. Vähän niinkuin katselisin tarinaa, mutta olenkin samalla siinä mukana. Ja yleensä olen joku nuori poika. Huonossa asemassa oleva nuori poika. Tiedän, että tunnen olevani miehisempi kuin pitäisi. Tunnen olevani vähän niinkuin mies onnellisesti naisen kropassa. Harvemmin olen jokin toinen naispuolinen.


Siinä nyt nuo top 3 vähintään kerran viikossa toistuvaa kuviota jokaisessa unessani. Vähintään kerran viikossa siksi, koska muistan ehkä uneni vain kerran viikossa...

Lisäksi muistan vieläkin lapsuuteni painajaisia. Kaikkein pahin oli ehkä uni, jossa mut pakotettiin syömään mun vanhemmat. Ja tosiaan, olin ihan tarhaikäinen silloin.

Uni sijoittuu mun tarhaan, toiseksi nuorimpien osastolle. Siellä ilkeät tarhatädit tuovat vanhempiani paareissa luokseni ja leikkelevät heidät palasiksi silmieni edessä. Unessa tosin ei ole verta eikä mitään muutakaan ällöttävää toimintaa, syömme heitä kuin juustokakkua. Ja minä itken. Ja tarhatädit vain syövät heitä ja pakottavat minuakin. 

Näin tuon täysin saman unen useita kertoja lapsuudessani.

Mutta hei tosiaan, haastan teidätkin kertomaan 3 toistuvaa asiaa unissanne (jos teillä sellaisia löytyy) vaikka blogeissanne pidemmästi tai ihan vain tuohon kommenttiboksiin. Jos vain haluatte. :--)

Ja jos kukaan on tutkiskellut asioita enemmän, niin saa tulla pätemäänkin.

ps. mulla on pidennykset mut niistä myöhemmin.